perjantai 27. huhtikuuta 2012

Saattaa aiheuttaa laksatiivisia vaikutuksia.

                                //Ja tämähän ei ole mikään päivän asu -kuva, hyi, hellanlettas. EI! Kyseessä on                                      vain ja ainoastaan tällainen herttainen teinipeilikuva. Ettäs kehtaat Jutta!













Siis vihreä, lihava silmääiskevä majava! For real, that´s my future. Olen tulossa, don't worry! Ja heij, tänään olin juttelemassa sotainvalidien ja -veteraanien kanssa, oli kyllä tosi huima reissu. Oikeesti, saatiin kuulla ihan järkyttäviä asioita ja huimia juttuja. Taisi siinä pari suomalaisten salaista projektiakin venäläisiä vastaan livahtaa. Eikä mitään sellaista historiakirjatekstiä "tämä oli salaista ja peiteltiin venäläisiltä viimeiseen asti" vaan ihan kunnon salaista, mitä ei historiankirjoihin ole koskaan päätynytkään. :DD Ja nyt kun sanoin tämän niin huomenna poliisit koputtaa ovelle ja pyytää mua tulemaan kamarille vähän jutustelemaan... XDD


// Ja suuri kiitos Annalleni aivan ihQusta synttärilahjasta (tulihan se sieltä,vattu! XDD). Tosin, vihjaatko jotain noilla lääkepurnukoillasi? Onhan minulla ne pillerit joskus päässyt unohtumaan, mutta silti. :DD

lauantai 21. huhtikuuta 2012

viestiä hosteille tai sitten ei



Pää lyö vain ja ainoastaan tyhjää. Olen tuijottanut jo kaksi päivää sähköpostiani, enkä ole saanut mitään aikaiseksi. Tai no, joo olen mä vähän ja tässä on kaiken uurastuksen tulos:

Hei!


Want to meet you soon!
Maria Hurjansalainensukunimi
P.S. My family sends best wishes!


Tuollaista. Sen luulisi olevan jo helppoa, kun olen jo kirjoittanut yhdelle hostperheelle sähköpostia. Ajattelin ensimmäiseksi, että näppäränä tyttönä otan sen saman viestin ja muokkaan sitä vähän. Idea kymppi, toteutus nelonen. Se alkuperäinen viesti oli niin sille ensimmäiselle perheelle tarkoitettu, että siitä ei jäänyt jäljelle kuin tuo yläpuolella oleva teksti.

Siis, mitä mä voisin oikein kirjoittaakaan? "Juu moi, mä tuun teille vaihtariks, joo, te varmaan tiesittekin sen jo, koska tehän mut teille valitsitte." Enkä liioittele, olen jo todella lähellä, että lähetän vain "Moi, mun nimi on Maria ja asun Suomessa ja tykkään lukea. Kysyttävää? Heipparallaa!". Ei oikein houkuta tuollainen, ei.

Olen yrittänyt etsiä muista blogeista, mitä ihmiset ovat oikein omalle hostperheelleen kirjoitelleet. Saldo: nolla. Jess, tarvitsemani apu, kiitoksia vaan tästäkin. :)) Niinpä kaivoin uskolliset englanninkirjani toivoen ihmettä. Saldo: nolla edelleen. Kiva, juuri nyt siitä työhakemuksen kirjoittamisesta englanniksi ei ole apua. Aion nyt käpertyä peiton alle ja surra omaa kykenemättömyyttäni. Tai sitten en ja otan itseäni niskasta kiinni. Yeah, right... x''DD

Eräs tyttö Slovakiasta otti yhteyttä. Ilmoitti, että taidetaa olla menossa samaan talouteen. Olin jo luullut, että olen siinä perheessä ihan ypöyksin, nyt kyllä villit kekkerit, kun opin tuntemaan jo yhden ikätoverin samasta koulusta. Tuota sähköpostiongelmaani ei kyllä auttanut, että tämä tyttö oli jo lähettänyt kirjeen perheelle. En saanutkaan tuskatoveria.

Pienimuotoinen aivoriiheni ei ole onnistunut tehtävässään ja se on turhauttavaa. Mitään en saa kirjoitettua, enkä oikein tiedä, mitä minun pitäisi saada siihen koneen näytölle. Haluan saada sen tänään kirjoitettua.

Ehkä minä vain lähetän jotain kuvia ja ilmoitan, että tuollaisen peikon olette kutsuneet teille asumaan. Ja ettei vielä ole liian myöhäistä katua! :DD Nyt kyllä kelpaisi sellainen vanha kunnon ihme.

torstai 19. huhtikuuta 2012

Uusi isäntäperhe ja kesätyökin

En sitten päässyt siitä merestä eroon mutta toisaalta en edes yrittänyt. :DD Satuin tänään tarkastamaan internetin tapahtumia ja huomasin, että sain uuden isäntäperheen. Olenhan täällä jo hieman valitellutkin ensimmäistä isäntäperhettä ja siihen liittyviä ongelmia. Yllättävän nopiasti sain uuden perheen, tiedän, että moni Brittilään lähtijä ei ole saanut vielä perhettä. Kaipa olen suosittu tai jotain... Nyt kasvaa vain paineet, olenkohan sellainen ihminen oikeasti, minkälaisen kuvan olen siinä hakemuksessa antanut. Tämä on taas varmaan tällainen itsetuntokysymys, mutta en pysty kuvittelemaa, että niin moni (kaksi.... :DD) haluaa meikäläisen niille asumaan kokonaiseksi vuodeksi.

Anyway, nyt seuraa kuitenkin hehkutus, tosin ei enää niin iso ja innostunut kuin edellinen. Innostus hieman laantui, kun tuli aika kova pudotus maanpinnalle, kiitokset vain tiedätte-kyllä-minne. Khuitenkin, tämä historiafriikki vain meinasi saada sydänkohtauksen kun kuuli matkansa kohteen olevan Wales. Ihanat kelttiläiset linnat ja se historia (roomalaisetkin kävi siellä rakentamassa yhden amfiteatterin...), mun pitäisi varmaan koota itseni. Mutta aaaaah, mua ei niin vain saadakaan irti sieltä. :DDD


 
 
 




Doddi. Elikkäs, jos oikein tarkkaan katsoo tuota Walesin karttaa huomaa sellaisen kaupungin kuin Swansea (ja jos ei huomaa, on sokea, koska se on Walesin toiseksi suurin kaupunki). Siinä sen yläpuolella lukee pienemmällä Llanelli, jonne siis matkani suuntautuu. Perheessä ei ole lapsia, ei lemmikkejä, joten äitini pelkää, että minut lellitään siellä piloille. Kai hän olettaa, etten enää halua tulla sieltä takaisin. Nohnoh, turha huoli. Luultavasti.

Asiasta kolmanteen. Tänään, kun olin juuri osuvasti Hullujen Päivien pyörteissä, kädessäni kuivattuja kirsikoita hamsterilleni. Kyllä, juuri niitä, juuri sille. Puhelimeni soi, ringring, langan toisessa päässä kysyttiin, että onkos minulla jo kesätöitä. Olin aikaisemmin tiedustellut Muumimaailmasta varasijaa, kun ei työpaikkaa herunut. Aktiivisuuteni ansiosta kai en saanut varasijaa vaan ihan töitä Väskin seikkailusaarelta. Siellä minä sitten teen töitä koko kesän ilman juoksevaa vettä taikka sähköä. Enkä pistä yhtään pahakseni, just jännää, haasteita tähän suuntaan kiitos. Toisaalta tämä tarkoittaa varmaan suurempaa vedenkulutusta täällä kotona, kun tulen sieltä ryvettyäni ties missä. :DDD Mutta joo, olin niin innoissani soitosta, että vuoronumeroni meni ihan ohi. ;)) Just my luck. Nyt se ruotsin ja saksan sanakokeisiin lukeminen voi alkaa jatkua.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

tanssii mangustien kanssa

Vihaisia lintuja, laulavia mangusteja, hikisiä pukukoppeja, aivan liian vaikeasti toimivia kanta-asiakaskortteja, isäntäperheongelmia sekä vähäunisiaöitä. Niistä on Marian pari viimeistä viikkoa tehty.

Olen alkanut reippailemaan ja hankin kuntosalikortin. Olen aivan järkyttävän huono kaiken maailman laitteiden kanssa, enkä ymmärrä, miten ihmiset voivat viettää niiden keskellä niin paljon aikaa: meikäreikä menee ne pikavauhdilla läpi, jos edes kiinnostusta olisi sinne asti... But, olen nyt kuulkaas käyny spinningissä (mikä on kivaa) ja vähän jumpassakin ja kauhistellut julkkisten määrää. :DD Ja tällä viikolla vielä useammin kuin kerran minut saattaa bongata tuolta nimeltä mainitsemattomasta paikasta, hihi.

Ja olin tässä viikonloppuna apurileirillä, olen ihan kauhistunut siitä ihmisten määrästä, jotka eivät tiedä mikä se on. :O Kuitenkin se lauantaiaamuyöhön venyneet Leijonakuningas 3 ja 1 (tuossa järjestyksessä!) tuottivat kaikille korvamadon. ;)) Kaivakaiva tunneli kaiva, kun valmiiksi saat niin uutta heti kaiva, harhautamme hyeenan! Voevoevoe, ei voi muuta kuin pudistella päätään. CC:<

Isäntäperhe meni uusiksi. Ei perhe täällä Suomen maankamaralla oikein tyytyväinen perheen taustoihin ja ymsyms.... Kyllä minä ja miun famili tietää, että isäntäperhe valitsee oppilaansa eikä oppilas luonnollisesti voi itse päättää mihin perheeseen menee. Kyseisen perheen elämässä oli erittäin isoja ja häiritseviä faktoja, joita vanhempani eivät hyväksy. Kaiken kukkuraksi se, että yhteyden pitäminen on ollut hieman yksipuolista: minä lähetän sähköpostia kovasti, Briteistä ei vastata. Kuitenkin se kirsikka kakun päällä oli se, kun minun melkein-siskoni Saksasta oli myös ilmoittanut että ei, ei käy ja täällä Suomen EF:n toimistolla ihmeteltiin, että mikä nyt tässä perheessä oikein on, joten sieltä pyydettiin, jos aluevalvoja UK:ssa voisi käydä hieman moikkaamassa perhettä. Perheestä kerrottiin kaikenlaista, esimerkiksi, että he ovat jutelleet usein ja hartaasti meidän molempien oppilaiden kanssa (huomatkaa, että saksalainen tyttö oli jo kieltäytynyt perheestä) ja Facebookissa on tultu juoruiltua. Ja hahhah. Olen saanut tasan yhden sähköpostiviestin, eikä Facebookin ihmeellisessä yhteisössä ole tullut kertaakaan törmättyä. Eli, joko perhe on jutellut minun kaimani (joka muuten on samannäköinen ja myös lähdössä vaihto-oppilaaksi) ja tämän saksalaisen tytön kaiman kanssa tai he valehtelevat. Ärsyttää, kun tuntui niin mukavalta perheeltä. AAAAAAAARRRRRRGHH! >:C No, uusi perhe hakusessa, toivotaan, että nyt onnistuisi.

No, enivei, jotain kuvia on tultu napsittua. :))


Miun synttärikaakku kyseisenä aamuna <3






sipsejä lattialla, luonnollista leirillä... :D

Höhöö, jotain fotoja Logomosta, tosin viime vuoden puolelta. Oli vaan niin kivoja, että pakko laittaa. Mutta tuli on irti!





PostScript I'm red head.


sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

villi juttu














"Mä karkaan täältä, lähden KIINAAN!"


Mitä Maria teki viikonloppuna:

  • kapusi ketun ja Bambin selkään
  • juoksi kuralätäköissä
  • kävi yksityisellä lääkärissä, tosin ei sairaana
  • etsi suklaamunia Marimekon tehtaanmyymälästä
  • paini karhun kanssa
  • söi aivan liikaa
  • shoppaili aivan liian vähän
  • nukkui raitiovaunujen viekussa
  • kuunteli naapurin bileitä läpi yön
  • näki ihka aidon smurffin
  • osti neonkeltaisen kynsilakan
  • vaelteli Helsingissä
  • ryhtyi Tähkäpääksi, tosin Torni oli varattu
  • joutui lumileopardin hylkäämäksi
  • yritti herättää karhuja talviunesta
  • avusti pakoyrityksessä
  • tapasi sielunkumppaninsa
  • näki julkkiksia