Suomalaiset ne yhteen soppii, kohta mennään kaikkialle

Heips vain kaikki, terveiset Emilian luota. Alkuperäisen suunnitelman mukaan minun oli tarkoitus leiriytyä Emilian lattialle tiistaista perjantaihin, mutta reissu venyy lauantaille. Hostäiti kysyi, jos viihtyisin pidempään, sillä he ovat menossa lauantaina piknikille ja kiertämään maaseutua. Tämä tyttö huusi innosta sisäisesti ja kun sain myöntävät vastaukset aluevalvojalta sekä hosteilta niin riemulla ei ollut rajaa.

Tänään käytiin Emilian kanssa Cardiffissa vähän shoppailemassa, syömässä Nando’sissa, nauttimassa Starbuck’sin happy hourista, jolloin kaikki frappuchinot ovat puoleen hintaan ja erikoismakuja löytyy sekä katsomassa Hangover III. Oli kyllä hyvä leffa, myötähäpeän määrä oli kyllä katossa. :”D

Napsittiin Millenium Stadiumin edestä kuvia ja ei minusta mallia tule… 

Swiss Valley

Nyt tulee postatuksia todella tiuhaan tahtiin, koska lähtö on liian lähellä ja hirveästi on juttuja, joista kertoa.

Ulkona oli tänään aivan hirmu lämmin ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta, joten päätin jättää siivoamisen ja suunnata ulos kävelemään. Harhailin kamera kädessä ilman määränpäätä ja päädyin pieneen kylään, joka valitettavasti ei ollut sellainen söpö, joita näkee televisiosta. Mutta kun näin kyltin, missä luki "Swiss Valley" eli sveitsiläinen laakso. Minäpä innostuin suunnattomasti tästä seikkailupaikasta, joka on aika iso luonnonsuojelualue, jossa on mm. tekojärvi, missä saa kalastaa vain erikoisluvalla.

Ja hän alottaa matkansa takaisin uuteen tuttuun

Jätän Walesin 18 päivän päästä, mitä on todella vaikea käsittää. Ajattelin kuitenkin tehdä itselleni (ja hostperheelle...) palveluksen ja siivota ja uudelleen järjestää huoneeni, mikä tekee hieman pakkaamisesta helpompaa. Koko päivän olen yrittänyt saada tolkkua tavaroistani ja siivota mahdollisimman paljon ylimääräisiä roinia pois, mutta silti tätä tavaraa on aivan liikaa. Olen kyllä postittamassa jonkin verran tavaroistani mutta kauhulla odotan, mitä lentokentän check in:nissä sanotaan ylipainosta, joka taitaa olla väistämätöntä.

Tämä kultapoju kyllä tulee messiin ihan varmasti. Tämän nallen neuletakkiin on kiinnitettynä vielä passi, niin hän pääsee kulkemaan mukanani. :3 Kiitos kavereille nallukasta.

P.S. Tulevat vaihtarit. Ottakaa mahdollisimman vähän kamaa mukananne Suomesta. Se matkalaukku kyllä täyttyy, ei huolta.

P.P.S. Minä olen miettinyt jo jonkin aikaa, että haluaisin jatkaa bloggailua vielä vaihtovuoden jälkeen, tähän hommaan kiintyy. Kuitenkaan en keksinyt mitään nerokasta tekosyytä, minkä varjolla bloggaisin, sillä minua vahvasti epäilyttää, että kukaan minun päivän asukuviani haluaisi katsastaa. Sitten Vilma saapui luokseni Facebookissa nerokkaan idean kanssa kuin uljas ritari valkealla ratsullaan. Perustakaamme yhteinen blogi, missä käsitellään elämän pieniä ihmeitä. Ei, ei vauvoja, älkää huoliko.

Joten, kun tämän blogin tarina päättyy minun palatessa Suomeen, niin minusta ette kuitenkaan tule pääsemään eroon. Blogi perustetaan kesäkuun puolella, joten brace yourselves.

London

osa 3

Olin muutama viikko takaperin perheeni kanssa Lontoossa pyörimässä noin viikon, kun he tulivat minua tänne moikkaamaan. Ehtisin postata jo kaksi muuta "osaa" Lontoosta, ensimmäiseen pääsee tästä klick ja toiseen tästä klickklick.

Käytiin yhdessä maailman mahtavimmista paikoista, eli Warner Bros Studio Tourissa, Watfordissa, joka on pohjois-Lontoossa noin 20 minuutin junamatkan päässä Eustonin juna-asemalta.

Kun aamulla lähdimme kohti "Potterlandiaa" niin otimme kaikki takit mukaan, koska oli hieman vilpoista mutta eikös sitten junassa huomattu ulkoilman lämpeneminen ja kohta jo hikoiltu. Watfordin juna-asemalta lähtee oma Harry Potter -bussi studiolle, jossa pääsee heti jo tunnelmaan. Pian saavuttiinkin studiolle ja olimme kerrankin ajoissa ja pääsimme tutustumaan kauppaan ennen itse kulisseihin pääsyä. Enjoy!

Eteishallissa oli nurkassa mini-Starbucks, oma kahvila hieman eristyksissä lasiseinän takana sekä narikkaa, sisäänkäynti _isoon_ kauppaan ja Ford Anglia roikkumassa katosta. Lisäksi näyttelijöiden jättimäiset naamataulut kiersivät katonrajassa.

Ennen itse kierroksen alkua piti tarkistaa lipuista oma slotti, koska voi mennä jonottamaan. Meidät päästettiin huoneeseen, missä odotettiin, että kaikki olivat päässeet mukaan. Sitten katsottiin n. 10 min kestävä pätkä, missä Daniel Radcliffe, Emma Watson ja Rupert Grint selittivät kierroksesta. Valkokangas nousi klipin päätyttyä ja paljasti Suuren Salin oven. Oli kyllä niin hieno tunne, kun näki Suuren Salin ensimmäistä kertaa.

Sitten ohjattu kierros päättyi ja päästiin vaeltamaan ympäriinsä aivan vapaasti. Oli kyllä aivan mahtava paikka, ei voi muuta sanoa! Vaikka Hedwig tuijottikin hieman ilkeästi. Valitettavasti en voinut laittaa kaikkia 300 kuvaa, mitä otettiin paikasta tänne, joten joudutte tyytymään vain murto-osaan niistä.

Kavereille ostin Luihuisen huivin sekä Bertie Bottom's Joka Maun Rakeita (onnea vain niiden kanssa, ne todellakin on joka maun rakeet, korvanöyhtä<3). Itselleni ostin Rohkelikon huivin ja pari päivää aikaisemmin King's Crossin juna-asemalta lipun Tylypahkaan (enää pitää päästä siitä seinästä läpi!). Lisäksi ostin suklaasammakon, mutta se tuhoutui ennen kuin ehdin ottaa siitä kuvaa (söin sen), todisteena sen olemassa olosta on kuitenkin Helga Puuskupuhin kortti!

Lisäksi isän kanssa käytiin vihreiden trikkitaustojen edessä pitämässä hauskaa, ensiksi kruisailtiin Tylypahkaan ihan rauhassa, mutta sitten huomattiin että juna tuli ihan hännillä ja paniikki iski! Toisessa kuvassa minä lennän luudalla rohkelikon kaavussa Tylypahkan yläpuolella. WOHOO!

PS. Kermakalja on hyvää ja jos joku teistä lukijoista haluaa mennä tuonne Warner Bros Studio Tourille, niin sinne pääseminen on erittäin helppoa mutta muistakaa, että liput pitää ostaa ETUKÄTEEN, sieltä ei voi ostaa lippuja. Muistakaa myös tarkkailla kelloa, että koska teidän time slottinne on, sillä jos se menee ohitse, ette välttämättä pääse enää studio tourille ettekä saa rahojanne takaisin.

London

osa 2

Perheeni tuli muutama viikko takaperin Lontooseen minua tapaamaan ja oltiin siellä viikko pyörimässä. Tämä postatus on toinen osa koko ns. London-sarjaa ja tästä pääset ensimmäiseen osaan, jos se meni ohi: klickklick.

Käytiin perheeni kanssa Madame Tussaud'sin vahakabinetissa ja oli ihan sika kivaa. Tässä muutama sieltä mutta toinen siskoistani ei tainnut viihtyä vahahahmojen kanssa, kun hänestä en löytänyt yhtäkään kuvaa kenenkään kanssa! Surullista.

Ensimmäisessä kuvassa meidän äiti päätti vaihtaa iskän George Clooney:in. Toisessa kuvassa minun pikkusiskoni ja minä huomattiin, että Marilynillä oli pieni kriisi mekkonsa kanssa ja me riensimme luonnollisesti paikalle. Kolmannessa kuvassa iskä pääsi hoitelemaan Obaman asioita ihan presidentin kansliaan. Oli ilmeisesti vähän kevyempiä aiheita. Neljännessä kuvassa minä ja sisko poseerataan hienojen 3D-lasiemme kanssa ennen 4D-näytöksen alkua. Sain siitä penkistä mustelmia, kun se tikku tunki selkääni.

London

osa 1

Olin tosissaan Lontoossa viikon muutama viikko takaperin, kun ihana perheeni tuli minua tänne moikkaamaan. Kuvia tuli yhteen laskettuna varmasti tuhat, joten jaan tätä hieman tapahtumien mukaan. Joten postatuksia tulee olemaan muutamia suuren kuvamäärän takia muutaman päivän sisään. Tämä postatus painottuu nyt epämääräisillä nähtävyyksillä juoksemiseen, ilman mitään muuta yhtenäistä teemaa, joten nauttikaa.

Meidän hotelli oli ihan muutaman sadan metrin päässä Tower Bridgeltä, joten ensimmäisenä iltana käveltiin sinne ja vaelleskeltiin ympäriinsä. Tower Bridgen vieressä on Tower of London, jonne ihmisiä keskiajalla teljettiin ja salamurhia toteutettiin. Siellä on myös tällä hetkellä kruununjalokivet tiukassa tallessa, mutta ei käyty katsomassa, koska oltiin niin myöhään liikkeellä.

Äiti kiljaisi riemusta, kun harhailimme vahingossa Saint Paulin katetraalille. Äidilläni on jokin pakkomielle, että vähintään yhdessä kirkossa on jokaisella ulkomaan matkalla käytävä, koska se arkkitehtuuri on niin hienoa. Tuonne ei tosin päästy taaskaan sisään, kello oli jo jotain yhdeksän sunnuntai-illalla.

Uusi päivä ja uudet kujeet: äiti pääsi vihdoin kirkkoonsa kun kävelimme Southwarkin katetraalille. Käveltiin the Globe Theatren ohitse, joka on melkein samalle paikalle rakennettu kopio Shakespearen aikaisesta teatterista, jossa hänen näytelmiään esitettiin. Niitä pääsee myös edelleen katsomaan, sillä paikassa ei muuta esitetäkään, tosin säävarauksella, koska paikka on keskeltä avoin. Käytiin nopeasti Tate Modernissa ja pelleiltiin hieman siskon kanssa. Luonnollisesti, tuollainen iso tilahan saa lapsenmieliset ihan sekaisin.

Pakolliset turistirysät, eli Buckingham Palace ja Trafalgar Square käytiin myös katsastamassa.

Anna! Autot 2 -leffa, whruuum!

Aikalailla kirjaimellisesti käveltiin British Museumiin sisälle ja melkein saman tien ulos, sillä meillä ei riittänyt kärsivällisyyttä museon kiertämiseen, sillä ulkona oli niin mahtava sää.

Pakkohan oli käydä maailman ensimmäisessä Hard Rock Caféssa ja tarjoilijamme Jim oli aivan mahtava. En tiedä mitä tapahtui, mutta jotenkin hän päätyi puhumaan minulle suoraan vaikka ei isäni englanti mikään huono ole. O_o Minä podin tästä huonoa omaatuntoa, koska jotenkin mielestäni hyppäsin väliin ja isäni vaan nauroi, että hyvä vaan että minun englantini on niin hyvä, että paikalliset huomaa sen jo aksentista.

Äiti ja iskä kävivät pienellä kävelyllä Westministerissä ilman meitä lapsia. Siskoja ei oikein tainnut kauheasti innostaa lisäkävely ja itse olen nähnyt tuonkin alueen jo muutamaan otteeseen, niin en jaksanut lähteä mukaan vaan jäin myös lepuuttamaan jalkojani.

Kahtena viimeisenä päivänä oli extra-lämmin, kevyesti helleraja rikki, ja huomasimme päätyvämme molempina päivinä Hyde Parkiin makoilemaan, syömään eväitä ja nauttimaan hyvästä säästä. Koko viikon ajan oli niin epä-Brittilän sää, koko ajan paistoi aurinko ja oli lämmin.