säälittävää

Tämä blogi on ollut suorastaan hävyttömän kauan ilman uusia postatuksia. Shame on me, tiedäntiedän. Onneksi minulla on kuitenkin ollut aikaa miettiä mahdollisimman nerokkaita tekosyitä tauolle. Siispä itse listaan.

• oma kone lähti, eikä isäni huipputietokone yhtään tykännyt minusta
• isän tietokone ei yhtään tykännyt kamerastanikaan, kun kuvia yritin tuoda
• kauhea kiirus elämässäni; jokainen henkilö pitäisi nähdä, töissä pitäisi käydä, tontilla riittäisi hommia ja sitten vielä perheen lomamatka Ranskaan, josta sitten kuulette hieman myöhemmin tässä postatuksessa
• olen päättänyt löytää elämän, tosin edelleenkin epäonnistunut tavoitteessani ;))

Doddi, nyt sitten itse asiaan. Viime aikojen tapahtumat, jotka yritän sitten suunnattomalla lahjakkuudellani liittää jotenkin vaihto-oppilasvuoteen. En itse oikein muista mistään mitään, joten katson missä järjestyksessä kuvani ovat. XDD

 Koulu siis loppui jo noin kuukausi sitten (hui, niinkö kauan?!) ja minua varoitettiin, että koulusta poislähtevät vaihtarit saavat oppilaskunnalta näkkäripaketin tai vastaavan. Luulin sitä alun perin pilaksi, mutta ehei, ei se mikään pila ollut. Thank God, siellä pussissa ei kuitenkaan ollut näkkärin näkkäriä, karkkia vain. :DD

Melkeinpä heti koulun loputtua meikäreikä suuntasi kohti aurinkoista pääkaupunkiamme kohti raahaten vanhempansa mukanaan. Nimittäin valmennustilaisuuteen, josta olimme vähän vähemmän tyylikkäästi myöhässä. Kröhöm, äiti, meidän ei tarvitse käydä jokaisessa kaupassa, kun kävelemme takaisin autolle, kröhöm. Anyway, sieltä sitten tarttui mukaan kaikenlaisia paperilappusia, joita sitten innokkaana kotona yliviivaustussilla korostelin. Ja muita tavaroita, onneksi emme saaneet mitään järkyttäviä EF-kasseja, nämä nykyiset ovat itse asiassa aikas hienot. Ja samaten tämä minun treenipaitani, ottaen huomioon, että se on periaatteessa mainostamista varten.

Löysin tuollaisen sieltä Haaga-Helian talosta, jossa meitä valmennettiin. Miksei meidän koulussa ole tuollaista kysynpähän vain.

Kesätyöympäristö on kyllä niin sydäntämurskaavan ihana. Kattokaa nyt noita.

Pikkusisko meni rippileirille ja osasi ulkoläksyt tarpeeksi hyvin, että konfirmoitiin. Siitä ei valitettavasti taida olla mitään julkaisukelpoista kuvaa eikä se nyt olennaisesti liity mitenkään vaihtariuteen. Eikä minun olisi edes tarvinnut tästä teille kertoakaan, mutta ei voi mitään.

Matka patonkien ja baskerien ihmemaassa oli huippu. Normaalisti asumme muutaman viikon Italian auringon alla kesäisin mutta se ei nyt tänä vuonna onnistunut. Meidän perheellä on jostan kumman syystä aina tapana hylätä normaalit turistikeskukset ja löytää itsemme jostain maalaiskylästä. Niin kuin tälläkin kertaa

Kyllähän me Eiffelin torni, Disneyland ymsyms kierrettiin ja tulihan niistä muutama kuva 8oo napattua. Mutta huomatkaas hiusten väri ja muoto muuttuu mystisesti.

Hohoo, Disneyland ja Walt Disney Studio.

Sen siitä saa, kun blogikirjoituksissa on tauko: aivan liian pitkä postatus ja aivan liian paljon kuvia. Ja uskokaa, kun sanon, että niitä kuvia olisi muutama lisää.....

Mistä näitä ihmisiä oikein tulee?

Varoitan nyt heti näin alkuun, että tämä postatusei ssällä kuvan kuvaa. Ei vaikka rutistaisitte pikku simmunne kiinni ja toivoisitte sormet ristissä. Pelkkää tylsää teksiä on siis luvassa. Paljon tekstiä mutta vain vähän asiaa. Eli, jos teitä ei kiinnosta minun turhanpäiväiset jaaritteluni niin tehkää kutenminä tekisin teidän tilalanne: hyppikää lauseiden ylitse tai vaikka selatkaa samantien aivan loppuun.

Jos ei ole elänyt viimeistä kuukautta jossain tynnyrissä keskellä aavaa merta rantautumatta millekään autiollesaarelle, tietää varmastikin, että koulut ovat suurimmalta osalta loppuneet, huvahuva. Kesälomatyö alkaa, jessh. Ensi syksynä en enää astu sisälle rakkaaseen opinahjooni, paitsi jos minua on todella pahasti harhautettu. 

En tiedä voivatko muut vaihtarit (vitsit, ku on ylikäytetty sana) samaistua minuun mutta nyt olisi sitten löysettävä jostain aikaa tavata kaikki kaverit, jotka ovat nyt yhtäkkiä kaikki heränneet eloon - et sinä Mari, sä oot aina ollu kuollu XDD, muista keskiviikko ;)) - ja kaikkien kanssa sitten voivotella, että tänään on toiseksi viimeinen kuun viimeinen keskiviikko, byääh. Tulipa monimutkainen lause, tähän tarvitaan pienoinen koodinmurtajasielu.

Minusta on tullut hullu jo näiden, mitä, puolentoista päivän aikana. Kiitoksia koulu, en tiennytkään, että aiheutat riippuvaisuutta....