Nyt kyllä pääsi käymään niin, etten vain kyennyt pitämään itseäni erossa omista sydämeni tovereista. Tai sitten ei vain matematiikka enää uponnut ja tarvitsin tauon ja ne lampaat sattuivat olemaan kivoja rapsuteltavia? Hmm... Anyway, lampaiden (ja lehmien!) aitauksen vierestä löysin itseni jälleen, tällä kertaa tosin onnistuin harhauttaa pikkusiskonkin mukaan.
Tähän postatukseen en edes aio lykätä mitään vaihto-oppilasosuutta niin kuin edelliseen onnsituin sen jotenkin liittämään. C:< Kuitenkin, nyt kun se kesä vihdoin ja viimein on myös tänne pohjolaan - missä ne jääkarhut siis kävelevät joka päivä kaduilla - niin hehkutetaan sitä sitten, jotta voidaan ensi talvena, kun on miinus 25 astetta, muistella. Siinä on minun master plan, ei tekijänoikeuksia kuitenkaan... :/ Nyt ne kuvat.
Olen muuten erittäin katkera, nimittäin tuo perhonen laskeutui paidalleni mutta pikkusiskoni ei suoriutunut kuvan ottamisessa. Hän panosti parin mekapikselin omaavaan kännykkänsä kameraan. Kiitos, en olisi halunnutkaan kuvaa itselleni.
Nyt takasin sen matikan pariin. Ei muuten tule ikävä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuohon alapuolella/yläpuolella olevaan kenttään saa kommentoida vapaasti kaikkea maan ja taivaan väliltä, vähäpätöisimmästä hirmutärkeään. Kaikki kommentit luetaan ja ne ilahduttavat minua suunnattomasti, oli sitten kyseessä vaikka salainen toiveesi kertoa jollekin aamupalasta, jonka viime viikon keskiviikkona söit.
Kuulostan jo ihan joltain nuorten tukipuhelimen mainokselta. Mutta tuohon lootaan terkkuja, kiitos.