Ikarus lentelee liian lähellä aurinkoa, kohta polttaa
Johtokunnalle kävin puhumassa Suomen koulujärjestelmästä, siitäkin soppa syntyi. Vaihtareiden oli määrä tavata 30 minuuttia ennen kokouksen alkamista ja pojat olivat tyylikkäästi 25 minuuttia myöhässä ja saapuivat jo täysinäiseen kokoushuoneeseen. Kokouksen jälkeen sain tekstiviestin Glenniltä (vaihtareiden tukihenkilö), missä luki suunnilleen, että "By the way, unohdin mainita, 11:30 menkää vastaanottoon odottamaan, teistä tulee valokuvaaja ottamaan kuvan. Voitko kerätä muut vaihtarit paikalle?" No, minä kilttinä tyttönä kerroin jokaiselle henkilölle, että missä tavataan ja milloin. Luonnollisesti Jozef unohti sen ja Ottavian ja minun piti käydä noutamassa hänet psykan tunnilta. Pölvästi.
Kotona selitin tästä valokuvaussessiosta hostisälle ja sanoin, että johonkin lehteen se tungetaan. Hostisä tunnisti kuvailuistani valokuvaajan kaverikseen ja minulle selvisi, että Llanelli Stariin pärstäni pääsee, alueen suurimpiin kuuluvaan sanomalehteen. Pitää alkaa harjoitella nimikirjoitusten kirjoittamista.
Myöhemmin illalla mentiin draman kanssa katsomaan erästä näytelmää, mikä keskittyin keski-Amerikkaan vuonna X. Se rakentui oikeudenkäynnin ympärille, missä oli nuori miesopettaja, joka oli kertonut Darwinin tutkimuksista oppilaille ja uskoi itse niihin vastaan erittäin stereotyyppisen, keski-lännen kylän uskomukset. Eli tiede vastaan uskonto, näin tiivistettynä. :)
Kävelin koululta kotiin pilkkopimeässä puijattuani opettajaa, että minua odottaa kyyti kotiin läheisellä huoltoasemalla, koska hän ei olisi antanut kenenkään lähteä yksin yöhön taivaltamaan. Livahdettuani karkuun päätin nerokkaana oikaista erään jäätävän ison puiston läpi, missä on mm. joutsenlampi (kirjaimellisesti) ja liikenneympyrä.
Oikoreitit pimeässä eivät ole koskaan hyvä idea.
Kaunista puistomaisemaa ei ole suinkaan menty pilaamaan turhilla katulampuilla, joten täysikuun loisteessa taivalsin kotia kohti. Olin niin varma, että joko joutsen tai ihmissusi hyökkää kimppuun, kumpi onkaan todennäköisempi. Mutta hostäiti ei ikinä antaisi anteeksi, jos sille selviäsi tämä minun yöllinen reissu, koska tosissaan pimeän tullen tämä kaupunki ei ole sitä turvallisinta seutua. Mutta minä luotin sorsien suojelukseen.
Eilen menin ja tilasin tämän muistiinpanokirjan, koska olen muutenkin kuolannut tämän sarjan vihkoja ja kirjasia. Ja listat ovat mielestäni yksi maailma parhaimpia asioita, rakastan tehdä niitä vaikka ihan turhista ja vähäisimmistä asioista.
Kotona selitin tästä valokuvaussessiosta hostisälle ja sanoin, että johonkin lehteen se tungetaan. Hostisä tunnisti kuvailuistani valokuvaajan kaverikseen ja minulle selvisi, että Llanelli Stariin pärstäni pääsee, alueen suurimpiin kuuluvaan sanomalehteen. Pitää alkaa harjoitella nimikirjoitusten kirjoittamista.
Myöhemmin illalla mentiin draman kanssa katsomaan erästä näytelmää, mikä keskittyin keski-Amerikkaan vuonna X. Se rakentui oikeudenkäynnin ympärille, missä oli nuori miesopettaja, joka oli kertonut Darwinin tutkimuksista oppilaille ja uskoi itse niihin vastaan erittäin stereotyyppisen, keski-lännen kylän uskomukset. Eli tiede vastaan uskonto, näin tiivistettynä. :)
Kävelin koululta kotiin pilkkopimeässä puijattuani opettajaa, että minua odottaa kyyti kotiin läheisellä huoltoasemalla, koska hän ei olisi antanut kenenkään lähteä yksin yöhön taivaltamaan. Livahdettuani karkuun päätin nerokkaana oikaista erään jäätävän ison puiston läpi, missä on mm. joutsenlampi (kirjaimellisesti) ja liikenneympyrä.
Oikoreitit pimeässä eivät ole koskaan hyvä idea.
Kaunista puistomaisemaa ei ole suinkaan menty pilaamaan turhilla katulampuilla, joten täysikuun loisteessa taivalsin kotia kohti. Olin niin varma, että joko joutsen tai ihmissusi hyökkää kimppuun, kumpi onkaan todennäköisempi. Mutta hostäiti ei ikinä antaisi anteeksi, jos sille selviäsi tämä minun yöllinen reissu, koska tosissaan pimeän tullen tämä kaupunki ei ole sitä turvallisinta seutua. Mutta minä luotin sorsien suojelukseen.
** ** ** ** ** ** ** ** ** **
Eilen menin ja tilasin tämän muistiinpanokirjan, koska olen muutenkin kuolannut tämän sarjan vihkoja ja kirjasia. Ja listat ovat mielestäni yksi maailma parhaimpia asioita, rakastan tehdä niitä vaikka ihan turhista ja vähäisimmistä asioista.
P.S. Vanhempani laittoivat maanantaina postiin pakettini ja se löytyi tänään koulun jälkeen sänkyni päältä. Kahdessa päivässä se oli matkustanut Turusta Helsinkiin, Helsingistä Lontooseen ja Lontoosta Walesiin. Vikkelää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuohon alapuolella/yläpuolella olevaan kenttään saa kommentoida vapaasti kaikkea maan ja taivaan väliltä, vähäpätöisimmästä hirmutärkeään. Kaikki kommentit luetaan ja ne ilahduttavat minua suunnattomasti, oli sitten kyseessä vaikka salainen toiveesi kertoa jollekin aamupalasta, jonka viime viikon keskiviikkona söit.
Kuulostan jo ihan joltain nuorten tukipuhelimen mainokselta. Mutta tuohon lootaan terkkuja, kiitos.