vastauksia, vastauksia

Hehtaarikysymykset ovat aina tervetulleita, kuten ovat pienoisemmatkin. Ilona rohkeasti oli päättänyt kirjoittaa pienen romaanin kommenttipoksiin (huom. tuolla alhaalla, tyhjänä, odottaa juuri sinua) ja kysyi muutaman kysymyksen. Ajattelin nyt omistaa koko tämän blogikirjoituksen hänen esittämilleen kysymyksilleen, koska jos yksi miettii näitä aiheita niin niitä on muitakin. So, here we goooooo!

• Kuinka hyvin koulusi oppilaat on ottanut sut vastaan? Tuliko esim. kukaan innolla toivottamaan sua tervetulleeksi tai jotain? Millaisia (nuoret) ihmiset ylipäätään on siellä Walesissa?

Koulun oppilaat eivät oikeastaan olleet milläänsinäkään muutamasta ulkomaalaisesta oppilaasta. Muutamalla oppilaalla on jo ulkomaalainen tausta ja koulussa on muutenkin ollut muutama vaihtari entuudestaan ja yleensä nämä oppilaat ovat jääneetkin kouluun suorittamaan koko kolmen vuoden A-levelsin. Kukaan ei oikeastaan aluksi edes tajunnut, että hei, me emme ole paikallisia. Mutta sitten kun itse avaa sen suunsa ja sanoo olevansa vaihtari, niin kyllä sieltä ne peruskysymykset tulevat (mistä tullaan, miksi ollaan täällä, mikä on nimi ja niin edelleen).

Nuoret ovat täällä todella avoimia verrattuna suomalaisiin ja small talkia kuulee joka paikassa. Esimerkiksi, kun minun naamatauluni oli maalattu leijonaksi niin muutama jätkä tuli murisemaan minulle käytävillä.

Mutta se käsitys, että ihmiset syöksyisivät luoksesi salamana kuullessaan vaihtariudestasi on kotoisin jostain jenkkileffoista. Oman vuosikurssini ihmiset ovat oikestaan lukion ykkösiä ja olivat itsekin hieman hölmistyneitä uudesta koulusta ja uusista kasvoista. Vaihtarit sulautuvat aika hyvin massaan, jopa Ottavia ruskettuneen naamataulunsakin kanssa.

• Pakollinen kysymys: mitä mieltä olet brittien juomakulttuurista? Onko omakohtaisia huonoja kokemuksia? Juoko siellä todellakin KAIKKI?

Noo, en tiedä mitä tarkalleen tarkoitat tuolla kysymyksellä mutta mielestäni nuorten alkoholin käyttö ei kauheasti eroa suomalaisesta. Täällä tälläydytään todella paljon ja jos klubille mennään niin suoraan sanottuna  kaikki tytöt näyttävät huorilta, ja mietin, miten vanhemmat edes kehtaavat antaa lasten lähteä ovesta ulos. Pubikulttuuri on luonnollisesti osa kulttuuria, kuten televisiosarjoista voikin päätellä ja hostisäni ostaa 20 packin Fostersin olutta vähintään kerran viikossa mutta ei täällä ihmiset alkoholia kuitenkaan kaksinkäsin vedä. Ja toisin kuin Suomessa, ulkona kaduilla ei näe kännisiä tai sammuneita.

• Onko englantisi mielestäsi parantunut (ahem huomaa idioottimainen kysymys...) ja muuttunut? Tuleeko sinulle koskaan eteen mitään pahoja ongelmia puhellessasi ihmisten kanssa?

Jo ennen kuin lähdin järjestö sanoi, että suomalaiset pärjäävät todella hyvin englannin kielellä ja se on kyllä totta. Vielä kertaakaan ei ole tullut mitään blackout-hetkeä, kun aivot eivät vain toimi. Minun englantiani on ylistetty niin opettajien kuin oppilaidenkin keskuudessa useaan otteeseen, mikä saa minut joka kerta kasvamaan varmaankin viisitoista senttiä. Ja vaikka englanti olisi Suomen mittakaavalla vaikka kuinka huono, olet satavarmasti parempi puhumaan sitä kuin joku paikallinen puhumaan jotain muuta kieltä ja he myös tykkäävät mainita asiasta eräälle heikomman kielitaidon omaavalle vaihtarille. Mutta itsevarmuuteni puhua on todellakin kasvanut kuten myös sanavarastoni, eivätkä nämä koskaan ole minulle huomauttanut tekemistäni virheistä, vaikka niitä tulee jatkuvasti. Jozef tekee sen heidän puolestaan.

• Ootko koskaan ikinä milloinkaan missään tilanteessa itseasiassa katunut vaihto-oppilaaksi lähtemistäsi?

Koskaan en ole katunut vaihtariksi lähtemistä mutta eräänä päivänä, kun satoi kaatamalla vaakasuoraan, sateenvarjo oli hyödytön, olin kävellyt jo kaksi kilometriä kotiin ja matkaa oli vielä, niin miettisin, että miksi en mennytkään sinne Uruguayhin.

• Mitkä ovat parhaat jutut Walesissa?


Ihmiset, ehdottomasti. Rakastan näiden avoimuutta, heidän intohimoista käyttäytymistään, huumorintajua, rentoutta ja sitä, että he auttavat toisia ja yrittävät parhaansa. Luonto on tietenkin aivan uskomaton, havittelen pääsyä tuohon läheiseen luonnonpuistoon katselemaan kalliokielekkeitä, nummia, vuoria, kukkuloita, vesiputouksia ja niiden onkaloita... Historiaa on paljon, keskiaikaisia linnoja on kirjaimellisesti joka nurkassa, muutamassa vuodessa (2000-luvulla) oli löydetty yli kaksi sataa linnaa lisää. Taitavat lisääntyä kuin sienet sateella.

• Kuinka paljon suosittelisit Britanniaa vaihtoon halajaville asteikolla 1-10?

Aaa, tämä on vaikea. Jos sade ei haittaa (uskokaa tai älkää, mutta siihen oikeasti tottuu!) ja haluaa englanninkieliseen maahan, missä kulttuuri ja historia kuitenkin kukoistaa ja paljon on eri kulttuureita niin 10. Ja Brittilä on kuitenkin niin lähellä, että esim. EF:n kautta voi halutessaan tulla viettämään joululomansa koto-Suomeen, jos vaikka miettii koti-ikävää ja pystyykö viettämään koko vuoden erossa perheestään. Mutta jos havittelee jotain eksoottisempaa tai korkeita lämpötiloja useammin kuin satunnaisesti, niin Iso-Britannia ei ole se oikea.

• Tunnetko kuuluvasi Walesiin? Kumpi: Suomi vai Britannia? Miksi? :D


Muutamaan otteeseen minua on erehdytty luulemaan paikalliseksi, mikä on maailman paras asia vaihto-oppilaalle. Walesin ihmiset ja luonto ovat ihania ja tulen tulevaisuudessa tänne useaan otteeseen takaisin, vaikka kesätöihin. Mutta Suomi on aina koti ja sinne on hyvä palata. Mutta kulttuurishokki Suomeen tullessa on taattu. Rakastan tätä paikkaa ja sille on aina paikka mun sydämessä, se on minun toinen kotimaani.

Suomi taitaa kuitenkin olla se oikea koti, mutta minun on tulevaisuudessa aivan pakko palata tänne. Tiedän jo, mihin syntymäpäivärahani säästän.

Tosiaan, tulevan vaihtarin kannattaa harkita, kuinka kauakana sitä vuotensa haluaa viettää. Kyseiseen maahan tulee nimittäin kova hinku takaisin, ja faktahan on se, että Walesiin on helpompi palata kuin Australiaan.