sunnuntai 21. lokakuuta 2012

synttärijuhlat

Tarkoituksenani oli viettää lauantai-ilta Swanseassa keilaamassa muiden vaihtareiden kanssa mutta kun minut kutsuttiin syntymäpäiväjuhliin päädyin siihen tulokseen, että juhliin käy Marian tie. Minulla ei ole liian montaa paikallista ystävää, joten kun Maria näkee tilaisuuden kasvattaa ystäväpiiriään niin Maria käyttää sen. Ja voin tavata näitä vaihtareita sitten joskus toiste.
Nyt lopetan itsestäni puhumisen kolmannessa persoonassa, sori Boorikset, jos häiritsi. Lahjaksi annoin siis "selviytymispakkauksen", joka on loistava keksintöni (Anna, olit ensimmäinen uhrini ja koekaniinini, kiitos sinun, perinteeni on jatkunut C;). Lahjakassiin tungin pinkkiä liimaa, prinsessalaastareita, kynän, kynsiviilaa, lehteä ynnä muuta tarpeellista ja vähän vähemmän tarpeellista. Ja vielä ohjevihkosen, missä selitettiin kaikkien tavaroiden tarkoitus. Esimerkiksi kynällä kirjoitetaan nimmareita, sitten kun on kuuluisa ymsyms. Sankari tykkäsi todella paljon lahjasta, mikä oli todella suuri helpotus, koska en tuntenut Georgiaa niin hyvin. Pienenä oli niin helppoa ostaa synttärilahjoja kavereille, nyt vanhempana se on vaan vaikeampaa. Olenko ainoa tämän ajatuksen kanssa?
Googlesta checkasin (mitä tekisimmekään ilman sitä?) reittiohjeet talolle, kymmennen minuutin kävelymatkan päässä minun talolta, en tiennytkään, että hän elää niin lähellä minua. :D Tässä muutama kuva, niitä tuli napsittua yhteensä 87, oho. Sensuuri on tosin vahva.










Kun lähdin sitten kotia kohti menin juna-aseman kautta, koska Jozef ja Theo olivat Swanseassa ja neuvoin heidät Georgialle (he olivat siis kutsuttu, mutta koska he olivat sopineet menevänsä sinne vaihtaritapaamiseen eivätkä onnistuneet peruuttamaan sitä), joka asusti siinä ihan vieressä. Jozefin mielestä minä olin aivan hulvaton ja virnuili ja nauroi minulle koko ajan. Tosin hän pelasti minun kännykkäni auton alta, kun viskasin sen sinne vahingossa, joten en voi olla vihainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tuohon alapuolella/yläpuolella olevaan kenttään saa kommentoida vapaasti kaikkea maan ja taivaan väliltä, vähäpätöisimmästä hirmutärkeään. Kaikki kommentit luetaan ja ne ilahduttavat minua suunnattomasti, oli sitten kyseessä vaikka salainen toiveesi kertoa jollekin aamupalasta, jonka viime viikon keskiviikkona söit.

Kuulostan jo ihan joltain nuorten tukipuhelimen mainokselta. Mutta tuohon lootaan terkkuja, kiitos.