Loma loppui muttei mitnun nörttielämäni, jonka olen nyt ilmeisesti omistanut ruoalle, käsitöille, David Tennantille sekä Doctor Who:lle (tuo uusi tausta, jos ette tiedä mikä on kyseessä, tehkää maailmalle palvelus ja googlatkaa TARDIS). Tämä ajassa ja avaruudessa matkustavasta Doctorista (en edes halua kääntää, siinä menee koko maku) on valloittanut minun vapaa-aikani ja pakottanut läksyt väistymään, mikä taas on vähentänyt yöuniani monella tunnilla. Jozef osoitti minulle kauniisti, että näytän hirveältä maanantaina, mutta laitan sen huonojen yöunien ja loman myöhäisen nukkumaan meno ajan piikkiin. Ja koska sarja on walesilainen ja suurin osa siitä on kuvattu Cardiffin ja Swansean (!!!) kaduilla, tunnen olevani täysin oikeutettu ja realistinen fani. Minulle kohteliaasti osoitettiin, että täytän kaikki fanitytön piirteet mutta minut tuntien kauhistelen kahden kuukauden päästä, kuinka saatoinkaan olla noin hairahtanut. Joten, päätin ottaa tästä nyt kaiken ilon irti. Tässä on muutama kuva (tai enemmän) elämästäni tällä hetkellä.
Anteeksi nörttiyteni, jonka jaan teidän kanssanne. Tai no, en minä oikeasti ole pahoillani.
Onko teillä omia noloja kokemuksia omista fanitus hetkistä?
P.S. Hostäidin lapsenlapset näyttelevät David Tennantin uudessa elokuvassa (okei, ne on vauvoja, mutta ne on tärkeessä osassa!) ja nämä penskat vanhempineen ravaavat jatkuvasti talossa. Tänäänkin kun palasin kaupasta niin molemmat tytöt tulivat avaamaan oven minulle ja vaatimaan pääsylippua syliin. Muistan vielä sen ajan, kun ne pelkäsivät minua. No, tämä perhe menee elokuvan ensi-iltaan paparazzien keskelle (kuka nyt ei tykkää vaaveista? tosin ne on nyt jo hieman isompia) herra Tennantin kanssa. Voisin ujuttautua mukaan, miten olisi?
Tykkäsin joskus Tokio Hotellista kavereiden kanssa ihan hirveästi ja kirjoitettiin netissä fan fictiota ja saatiin paljon lukijoita ja kavereita. Se oli kivaa silloin mutta nyt muistelee ja miettii, että mitäköhän päässä mahtoi pyöriä, kun otin saksan kielenkin valinnaiseksi yläasteella. En jatkanut enää lukiossa sitä, inhosin sitä hirveästi.
VastaaPoistaSama! Tokio Hotelin julisteet peittivät huoneeni seinät mutta en tainnut olla tosifani, koska aina kun sukulaiset tulivat kylään irrotin ne ja piilotin laatikkoon. Kun vieraat olivat lähteneet laitoin julisteet uskollisesti paikoilleen. Urakkaa oli paljon mutta päättäväisesti otin joka kerta ne alas ja laitoin takaisin ylös.
Poistatoi on ilmeisesti just sun tyylinen ohjelma! ja messiin vaan! ;D
VastaaPoista- stalkkeri
oooh my god, olen löytänyt luultavasti kaltaiseni doctor who/torchwood yyberfanin :) löysin sun blogin ku yritin googlettaa blogia walesistä ja tadaa! hihihi :)
VastaaPoistahyvä luoja, en ole siis yksin! mikä riemun päivä! eilen alkoi DW:n uudet jaksot uuden seuralaisen kanssa. :O Torchwood pitää matalaa linjaa tällä hetkellä mutta mulla on ikävä Captain Jack Harknessia. XD et pare olis tulla takaisin :))))
Poistaoon luullu kans olevani yksin tän fanituksen kanssa (jos äitiä ei lasketa..) ja apua, mones kausi siitä nyt alkoi? koska mä oon uskaltanu kattoa vasta 5 kauden loppuun (...koska kesti aikasta melkosen kauan sulatella että tennant vaihtui matt smithiin :D)
Poistanyt plärähti seiska-tuottarin toinen osa käyntiin. älä huoli, smithiin tottuu kyllä, mun suurin kriisini on tällä hetkellä jenna-louse colehman, uusi seuralainen. en koskaan oikeen oppinu kiintymään smithin aikaisempii kavereihin mutta tämä nainen kyllä saa mun sisäisen kriitikon heräämään. no, kyllä siihen sitten jossain vaiheessa tottuu... c:
Poistaja tennant on paras. (nyt tulee nörttihetki: tajusitkos muuten, että 10 Doctorhan hokee allons-y (=mennään) koko ajan mutta just ennen kun se muuttuu smithiksi se sanoo, ettei se halua lähteä. nyyh :'c)
jepp,kyllä kaikkeen tottuu aikanaan :) ja voi että en oo aatellu tuota, itkin aivan vallattomasti ku näin sen kohtauksen </3
Poista