Aamulla tapahtui kaksi asiaa, mitkä jo itsessään menasivat aiheuttaa minulle sydänkohtauksen:
- Heräsin ennen herätyskelloa.
- Ulkona paistoi aurinko ja oli jopa lämmin.
Wales on päässyt mun ihon alle.
Ajattelin kertoa siitä, kuinka intoa puhkuten hyppäsin junaan aamulla mutten halua valehdella. (Varhais-)teinilauma lauloi kirkui Gangam Styleä ja juna oli täyteen tungettu. Koko Llanelli oli päättänyt tyhjentyä ja lähteä Swanseahin. Mutta vatsassa kipristeli mukavasti, kun vihdoin saavuimme päämääräämme, koska tapasin suomalaisen ystävättäreni Emilian. Olin ihan täpinöissäni, enkä meinannut nahoissani pysyä. Emilian juna oli tosin myöhässä, joten käväisin juna-aseman kiskassa ostamassa postikortin vaarilleni. Kun Emilian juna tuli, voi sitä ryysistä. Hyvä, kun toisen suomalaisen sieltä bongasin.
Kierreltiin kauppoja (useaan otteeseen) käytiin subissa syömässä ja kahvilla Starbucksissa. Istuttiin auringossa ja juoruttiin sekä yritin ottaa kuvaa portaita alas hyppivistä puluista. Päivä oli mahtava, vaikka käveltiinkin ostoskatua aivan liian monta kertaa edestakaisin. Seurauksena tosinn oli väliaikainen englanninkielen vieroksuminen. XDD
Öitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tuohon alapuolella/yläpuolella olevaan kenttään saa kommentoida vapaasti kaikkea maan ja taivaan väliltä, vähäpätöisimmästä hirmutärkeään. Kaikki kommentit luetaan ja ne ilahduttavat minua suunnattomasti, oli sitten kyseessä vaikka salainen toiveesi kertoa jollekin aamupalasta, jonka viime viikon keskiviikkona söit.
Kuulostan jo ihan joltain nuorten tukipuhelimen mainokselta. Mutta tuohon lootaan terkkuja, kiitos.