lauantai 12. toukokuuta 2012

Älä ny kuale, herra jestas!

Hassun hauskaa äitienpäivän aattoa. Stressiä pukkaa, kun äitee raskaasti vihjailee kaikem maailman asioita, joita olis kiva saada. Onneksi keksin suorastaan nerokkaan tekosyyn niiden hankkimatta jättämiselle, nimittäin olenhan köyhä opiskelija. Olen kuitenkin hoitanut velvollisuuteni leipomisosastolla, voittekin ihailla aikaansaannoksiani, jotka ovat tuossa alapuolella.


 

Käytiin shoppailemassa kukkasia, jeshjesh, olin kyllä ihan täpinöissäni. ;) Nuo aivan järkyt autokukkaruukkuhökötykset olivat 70 % alennuksessa, eikä? Aina pikkasena haluttiin itsellemme noita koristetikkuja ja niitä ihailtiin suu ihan oona. Mutta, joo. Pitihän meidän Merin kanssa ottaa kuvia kukkaruukun pohjan reiästä kameran linssi tungettuna. :DD









 Olen nyt päättänyt laittaa suunnitelmani kasvattaa kasvi siemenestä toteen. Valitettavasti tässä Before I turn twenty -listallani olevassa tehtävä on kaksiosainen: se pitäisi myös pitää hengissä. Kyllä minä viime kesänä onnistuin kasvattamaan porkkanoita ulkona (jebou!) mutta olen melkein tappanut kestävän rahapuun liialla huolenpidolla. Isä tuli onneksi pelastamaan sen ja napsaisemaan mädäntyneet oksat pois. Tuossa se on nyt toisen kaverin kanssa ja kukoistaa. Oppisin kantapään kautta. Toisaalta, tunnustan: tapoin kuusi vuotta sitten kaktuksen. Kastelin sitäkin liikaa. Näin. Joten arvatkaa, kuinka säikähdin, kun kasteltuani basilikan siemenet ne muuttuivat mustasta tuollaisiksi sinertävän harmaiksi. Pelkäsin, että ne homehtus jo heti, ennen kuin ne ehtivät edes ikkunalaudalleni. Siis, vain ja ainoastaan minä onnistun tuossa. Jos ne on homeessa ja kuolee, niin vaivun epätoivoon. Jos meikäläisestä ei ole kasvattamaan yhtä kasvia, niin menen itkemään jonnekin.




Ei mennyt niin kuin Strömsössä tämäkään, ei. Vattu.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tuohon alapuolella/yläpuolella olevaan kenttään saa kommentoida vapaasti kaikkea maan ja taivaan väliltä, vähäpätöisimmästä hirmutärkeään. Kaikki kommentit luetaan ja ne ilahduttavat minua suunnattomasti, oli sitten kyseessä vaikka salainen toiveesi kertoa jollekin aamupalasta, jonka viime viikon keskiviikkona söit.

Kuulostan jo ihan joltain nuorten tukipuhelimen mainokselta. Mutta tuohon lootaan terkkuja, kiitos.